Kielet
Ajankohtaista
Seurakunta
Sakramentit
uskonnonopetus
Arkisto
Pääkaupunkiseudun läntisen osan kasvettua toisen seurakunnan perustaminen tuli tarpeelliseksi. Pyhän Marian seurakunta on toinen reformaation jälkeen Helsinkiin perustettu katolinen seurakunta. Piispa Gulielmus Cobben vihki kirkon käyttöön joulukuun kuudes 1954. Kirkko on omistettu Neitsyt Marialle. Tiloihin kuuluu kirkkosalin lisäksi pappila ja kanslia.
Seurakuntatoiminta alkoi 1955. Pappilan ensimmäiset asukkaat olivat kirkkoherra Jan Paus ja kappalainen Nicolaas Veenker. Liturgia, sielunhoito ja uskonnonopetus olivat alusta asti pappien tärkeimmät tehtävät. Messua vietettiin ja uskonnonopetusta annettiin seurakuntakeskuksen lisäksi Lahdessa, Forssassa, Tervakoskella, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Inkoossa, Tammisaaressa, Hangossa, Viherlaaksossa, alkuvuosina myös Tampereella, Äänekoskella ja Hämeenlinnassa.
Vuonna 1955 seurakunnan tiloissa aloitti toimintansa sisar Joannitan johtama lastentarha, joka siirtyi myöhemmin Englantilaisen koulun yhteyteen. Seurakunnan pitkäikäisimpiä maallikkoryhmiä on vuodesta 1955 seurakuntasalissa kokoontunut Teresa-yhdistys. Kuorolaisten Cecilia-juhlaa on vietty vuodesta 1958 vuosittain. Dominikaani-isä Martti Voutilaisen vihittiin kirkossa papiksi syyskuussa 1961. Pappilassa asui myös veli Stephanus, kuolemaansa asti (v. 1975). Paus’in jälkeen kirkkoherroina ovat toimineet Cornelis Puts (1967-75), Wim Slegers (1975-89), Jan Aarts (1989-99), Kazimierz Lewandowski (1999-2011) ja vuodesta 2011 Rafal Czernia.
Pyhän Marian seurakunta on pinta-alaltaan laaja, kuten muutkin Suomen katoliset seurakunnat. Seurakunta ulottuu läntisen Uudenmaan Helsingin keskustasta Riihimäelle ja Hankoon. Jäseniä seurakunnassa oli vuoden 2012 alussa 3354, heistä valtaosa pääkaupunkiseudulla. Seurakuntaan kuuluu monia ulkomaalaisia. Messut vietetään pääosin suomenkielellä. Sunnuntain päämessu klo 10.00 on aina suomeksi, joka sunnuntai on myös englanninkielinen iltamessu. Messua vietetään vietettiin vuonna 2012 säännöllisesti myös ruotsiksi, vietnamiksi, puolaksi, espanjaksi ja saksaksi. Messua vietetään myös diasporassa, esimerkiksi Hangossa.