Pyhän Marian seurakunnan 60-vuotisjuhla
Jumalan perheen juhla Pyhän Marian seurakunnan 60-vuotisjuhlasta tuli todellinen perheen juhla. Juhlallisessa piispanmessussa piispa Teemu saarnasi kolmella kielellä, siitä miten Jumala on suuresti siunannut Mariaa vuosikymmenien varrella. Vi har haft i Maria tvåspråkigt församling redan från början. And bishop Teemu hoped, that in our nowadays multicultural parish every newcomer would be welcomed by the older members of Saint Mary ?s.
Messun jälkeen siirryttiin Englantilaiselle koululle jatkamaan juhlaa. Kun Teresojen laittamat kakut ja kahvit oli syöty, juontajamme ilmoitti Sandor kuoron laulavan ja esitys oli hieno ja liikuttava. Upeita ja koskettavia olivat myös vietnamilaisten ja afrikkalaisen kuoron esitykset.
Lohjan kirkkoherra Juhani Korte toi tärkeän tervehdyksen omasta seurakunnastaan, ja kertoi että meitä katolilaisia Lohjalla ensin jänittäneet kirkon työntekijät olivat iloisesti ja positiivisesti yllättyneitä, meidän messustamme ja avuliaisuudestamme. Meitä yhdistää Kristus. Olemme aina jatkossakin tervetulleita Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaiseen kivikirkkoon.
Marian rukousryhmä luovutti isä Rafalille tervetuliaislahjan ja Teresa r.y. antoi seurakunnan toimintaan lahjoituksen. Monet marialaiset kertoivat muistojaan menneiltä ja uudemmiltakin vuosikymmeniltä, erityisesti korostui se, miten Maria on ollut jo pitkään ja on yhä edelleen perhe, jonka voi kokea kodiksi ja johon on hyvä tulla. Näin on ollut erityisesti entisen kirkkoherran Wim Slegersin ajoista asti. Piispa Teemu myös kertoi seuraavaa: Märta Aminoffilla, entisellä marialaisella, oli tapana aina jättää koiransa kirkon eteiseen messun ajaksi. Koira oli siinä aina hyvin rauhallisena eikä häirinnyt ketään. Kun uskonnonopetuksessa lapsilta kysyttiin, mitä he näkevät ensimmäisenä, kun tulevat kirkkoon? Vastaus kuului: Koiran.
Kiitämme kaikkia yhteisesti, ketään unohtamatta, jotka valmistivat meille tämän juhlan ja siivosivat paikat. Juhlassa oli iloinen tunnelma, paljon kätten taputuksia, iloista laulua ja puheita ja lopuksi yhdessä lauloimme Marian pyhiinvaeltajien tunnuslaulun. Olemme erittäin iloisia erityisesti entisen kirkkoherramme Kasimierz Lewandowskin läsnäolosta ja tervehdyksestä juhlassamme, hän oli tullut Puolasta asti tätä juhlaa varten.
ML
Pyhän Marian kirkon vihkimisen 60 vuotisjuhlaa
KUTSU
Kaikille Pyhän Marian seurakunnan
seurakuntalaisille ja ystäville
Viettäkää kanssamme Pyhän Marian kirkon
vihkimisen 60 vuotisjuhlaa
sunnuntaina 7.12.2014,
Klo 10 on juhlallinen piispanmessu
Pyhän Marian kirkossa (Mäntytie 2)
Messun jälkeen on kahvitarjoilu ja ohjelmaa Englantilaisessa koulussa
(Mäntytie 14, Helsinki)
Sydämellisesti tervetuloa!
Kirkkoherra isä Rafal Czernia, SCJ
ja seurakuntaneuvosto
—*—
Invitation to St. Mary’s parishioners and friends to celebrate
St. Mary’s church 60 year anniversary
Sunday 7.12.14,
10 o’clock bishop’s mass at St. Mary’s,
reception and program at the English school afterwards.
Welcome
Sisar Benedicta Idefelt on kuollut
Tunnettu suomalainen katolinen sisar Benedicta Idefelt CSC on kuollut. Hän kuoli torstaina 30.10.2014 kello yhden aikaan yöllä. Sisar Benedicta oli kotoisin Viipurista, jossa hän oli syntynyt 8.4.1920.
Levätköön rauhassa.
Kuva: isä Zdzislaw K. Huber SCJ
Pyhiinvaellus Hattulaan
Perinteinen pyhiinvaellus Hattulaan järjestettiin taas lauantaina 13.9.2014. Ennen lähtöä oli kello 9.30 Pyhän Henrikin katedraalissa messu, jonka vietti isä Matthew Azzopardi. Isä Matthew lähti myös matkalle mukaan, bussissa oli väkeä Henrikin ja Marian seurakunnista. Paikalle Hattulaan odotettiin myös katolilaisia siltä seudulta, sekä Turusta ja Tampereelta, sekä joitain paikallisia ortodokseja.
Bussissa Kaarina Koho, maallikkodominikaani, kertoi meille Pyhä Ristin ylentämisen historiasta, sekä Hattulan pyhiinvaelluksen historiasta. Keisari Konstantinuksen äiti Helena löysi 320-luvulla Golgatan kummulla olleen pakanatemppelin rauniot. Kun raunioiden luona suoritettiin kaivauksia, löytyi kolme ristiä. Jotta saataisiin tietää, oliko jokin niistä oikea Pyhä Risti, tehtiin koe. Erään sairaana olleen naisen päällä kannettiin löytyneitä ristejä. Kun keskimmäinen Risti oli naisen yläpuolella, sairas parani ja siitä tiedettiin että nyt löytynyt risti oli juuri se mihin Herramme Jeesus Kristus ristiinnaulittiin.
Protestanttinen propaganda aina meidän päiviimme asti on väittänyt, että Pyhän Ristin reliikeistä tulisi kokonainen metsä. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa, katolilaisten tekemien kriittisten arvioiden mukaan Pyhän Ristin reliikeistä muodostuu osapuilleen Pyhän Ristin poikkipuun verran puuta. Sillä reliikit ovat oikeastaan pieniä tikkuja, joista ei kaikista millään saada ”metsää”, vaikka niin virheellisesti edelleen väitetään.
Perillä Hattulassa Pyhän Ristin kirkolla huokaistiin hetki, ennen Pyhän Ristin ylentämisen liturgiaa. Toimituksessa, jonka vietti isä Matthew Azzopardi, Pyhää Ristiä ylistettiin, laulettiin ja ytimessä oli Pyhän Ristin reliikin kunnioittaminen. Jokainen sai halutessaan vuorollaan käydä suutelemassa Pyhän Ristin reliikin sisältänyttä kaunista pientä rasiaa, missä reliikki oli näkyvissä. Reliikki oli kiinnitettynä ristiin, minkä ristin oli aikanaan tehnyt Hattulan, meidän aikamme pyhiinvaelluksen synnyttänyt dominikaani-isä, Martti Voutilainen.
Tämän jälkeen seurasi ulkona kulkue, joka kulki kirkon ympäri. Jokainen sai vuorollaan kantaa kahta mukana ollutta isoa ristiä sen yhdestä kulmasta. Ristien perässä ortodoksinen veljemme kantoi juhlan ikonia, Pyhän Ristin ylentämisen ikonia. Kantamisen aikana luettiin läpi ruusukon kunniakkaat salaisuudet, esilukijana toimi Kaarina Koho. Sen jälkeen olivat loppumenot sisällä kirkossa ja aivan lopuksi laulettiin hymni Pyhälle Neitsyt Marialle.
Sitten seurasivat lähtökahvit, jotka meille tarjosi, kuten koko juhlan tilat, Hattulan evankelis-luterilainen seurakunta, mistä heille iso kiitos. Toreniuksen liikenne kuljetti jälleen kerran meidät pääkaupunkiseudun katolilaiset turvallisesti takaisin kotiin.
SL ja ML
